Takana on 2 1/2 vuoden rutistus Manhattania, sen historiaa ja Gotham Writersin workshoppeja. Mieleen muistuu toinen paluu 33 vuotta sitten Luxemburgista. Silloinen työnantajani palkkasi konsultin opettamaan johtajilleen järjestyksen ja kurinalaisuuden tärkeyttä. Jännä sattuma sinänsä, sillä konsultti oli amerikkalainen. Pöytä puhtaaksi, arkistot ajan tasalle, tarpeeton aineisto pois, vanhentuneet luonnokset tuhottaviin. Do it now!
Sotku haittaa keskittymistä. Pöydälle kasautunut estää tarttumista uuteen.
Noudatan konsultin neuvoa ja ryhdyn raivaamaan Helsingin työhuonettani.
Kuitteja. Sopimuksia. Kopioita. Muistiinpanoja. Hahmotelmia ja romaanin alkuja. Kilokaupalla ylös kirjattuja loistavia ideoita, jotka on hylätty työpöydän laatikoihin. Kansioita ja muovitaskuja täynnä tärkeitä aiheita, joihin on ollut tarkoitus palata paremmalla ajalla. Opinnäytteitä ja harjoitustöitä pitämistäni johtajuuden sessioista. ”Kaunokirjallisuuden opetukset johtajalle”, lukee alkulehdellä.
Romaanit ja näytelmät eivät ole totta ja silti ne kertovat jotain perustavaa ihmisestä: valinnoista, tunteen ja järjen ristiriidoista.
Jotka ovat sidoksissa aikaan, paikkaan, historiaan ja käsitykseen tulevaisuudesta.
Et voi muuttua joksikuksi toiseksi, mutta voit paremmalla itsetuntemuksella toimia menestyksellisemmin omana itsenäsi.
Jatkan oman esitykseni läpikäyntiä. Pysähdyn kohdassa, jossa olen kysynyt yleisöltä, mikä on heidän elämänsä driving force.
Tunnetko omat unelmasi? Tiedostatko esikuvasi?
Esitän nyt kysymyksen itselleni.
Muutokset rikastuttavat. Rankoiksi ne tekee jatkuvuuden katkeaminen: äkkiä ei ole mitään mistä pitää kiinni.
Joskus oikeat kysymykset kätkeytyvät paperipinojen unohtuneisiin sedimentteihin. On paljon säilyttämisen arvoista, huomautan mielessäni Do it now -konsultille. Ja lisään kiitoksen: ilman häntä se olisi jäänyt löytymättä.
Taina Haahti 